Viisi vinkkiä lasten ruutuajan vähentämiseen

“Vielä viisi minuuttia!” “Mutta kun nyt tulee tää mun suosikkijuttu” “Kaikki muutkin kaverit saa olla puhelimella pitkään”  

Kuulostaako tutulta? Mikäli kotonanne on lapsia, on todennäköistä, että ruutuaika on herättänyt kinaa ainakin muutaman kerran. Lasten ruutuaika herättää paljon kysymyksiä; mikä olisi sopiva määrä, mitä lapsi saa tehdä puhelimella ja milloin lapsi edes tarvitsee puhelinta? Entä mitä tehdä silloin, kun sovitut ajat paukkuvat eikä rajoja haluta noudattaa?

Ruutuajan rajoittaminen on vaikeaa useastakin syystä. Toisin kuin vanhemmat, jotka ovat itse kokeneet ajan, jolloin emme olleet yhtä riippuvaisia erilaisista teknologisista välineistä, elävät nykypäivän lapset maailmassa, jossa puhelinten ja tietokoneiden parissa paitsi viihdytään, myös opiskellaan ja sosialisoidutaan. Hyvänä roolimallina toimiminenkin voi tuntua hankalalta; monet vanhemmat viettävät hälyttäviä aikoja puhelimellaan myös työajan ulkopuolella.

Liiallisen ruutuajan on kuitenkin todettu olevan haitallista lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille¹. Tässä artikkelissa paneudumme siihen, miksi lasten ruutuaika herättää huolta ja annamme vinkkejä ruutuajan vähentämiseen.

Miksi lasten ruutuaika herättää huolta?

Lasten liiallisella ruutuajalla tiedetään olevan useita haittavaikutuksia. Esimerkiksi THL on todennut², että lapsen ruutuaika lisää keskittymisvaikeuksien ja ylivilkkauden riskiä 5-vuotiailla. On myös havaittu, että runsas ruutuaika yhdistettynä liikkumattomuuteen voi haitata lapsen kehitystä. Muun muassa MLL toteaa³, että motoristen taitojen kehittyminen on heikompaa niillä lapsilla, jotka viettävät runsaasti aikaa paikoillaan. Motoristen taitojen lisäksi runsas paikallaanolo voi vaikuttaa fyysiseen jaksamiseen; tämä pätee sekä aikuisiin, että lapsiin.

Tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen lisäksi monet vanhemmat ovat heränneet siihen, miten tärkeää sopivan ruutuajan määrittäminen on. Ruutuajasta sopiminen ja liikkumaan kannustaminen koetaan kuitenkin haastavaksi monissa perheissä. UKK-instituutin suositusten mukaan lasten ja nuorten (7 – 17v) tulisi harrastaa reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunti päivässä hänelle sopivalla tavalla⁴. Liikunnan ei täten tarvitse olla välttämättä erityisen tavoitteellista. Liikuntamuodoksi soveltuukin UKK instituutin mukaan mikä tahansa lasta tai nuorta miellyttävä laji, kuten trampoliinihyppely, pyöräily tai parkour⁴.

Mikäli lasten ruutuaika paukkuu eikä rajoja noudateta, ei kuitenkaan kannata mennä heti paniikkiin. Vertaistukea on varmasti saatavilla, sillä tämän haasteen kanssa painii useampi vanhemmista. Mutta mikä sitten on sopiva ruutuaika lapselle?

Sopiva ruutuaika lapselle ja teini-ikäiselle

Kuten ehkä arvata saattaa, ei kysymykseen ole yhtä oikeaa vastausta. Sopiva ruutuaika lapselle voi vaihdella paljonkin. Ruutuajan määrään vaikuttaa esimerkiksi lapsen ikä sekä se, mitä näyttöjen ääressä tehdään. Yleensä ottaen voidaan kuitenkin todeta, että mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän ruutujen parissa tulisi viettää aikaa.

Esimerkiksi WHO suosittelee⁵, että alle yksivuotiaat eivät viettäisi aikaa ruutujen parissa ollenkaan, eikä 2–4-vuotiailleekaan suositella kuin maksimissaan yhtä tuntia päivässä. Muille ikäryhmille ei ole virallisia suosituksia. Yleinen suositus kuitenkin on, että ruutuajasta keskusteltaisiin ja sovittaisiin yhdessä lapsen kanssa.

Viisi vinkkiä ruutuajan vähentämiseen

Ruutuajan vähentäminen osoittautuu yleensä sitä haastavammaksi, mitä enemmän lapsilla ruutuaikaa on. Jos perheessä on totuttu viettämään useita tunteja erilaisten näyttöjen ääressä ja kaikki vapaa-aika keskittyy tietokoneiden, puhelimien, pelikonsoleiden tai muiden vastaavien välityksellä tapahtuvaan toimintaan, aiheuttaa ruutuajan vähentäminen varmasti aluksi vastareaktioita.

Näillä vinkeillä lasten ruutuaikaan voi vaikuttaa: